DARRA

 "Blogi ei o mikään perse. Leviäminen on sen tarkotus." Ystäväni Joonas lausui nää viisaat sanat eilen kun tuskailin et tää mun salarakas on nyt kaikkien tiedossa. 

Eli niin, blogi lähti julkiseks eilen. (Kiitos Mehdi!) Nyt vittu jännittää. Kaikki näkee mitä mä skrivaan. Sen kunniaks oonkin nyt vähän punkkupäissäni. 

Oikeesti, mietin koko päivän mitä kirjottaisin ja en keksiny mitään. Päätin sit kumminkin jatkaa kuin mitään ei ois tapahtunut. Ja eihän mitään ookaan. 

Noniin, jatketaas tosta eilisestä. Ehkä ihan hyvä et en enempää viinipäissäni kirjottanut.. Nyt on vähän krapula. Olotiloista ihanin. Eiliset nuggetit on aina yhtä kaunis näky kun niiden vierestä herää. Toivottavasti teilläkin ees jollain on darra niin pystytte samaistumaan. Tää on nyt sitä tasapainottavaa toimintaa. Pitää huomenna kantaa jonku mummon ostokset himaan. Mul on ikävä mun mummia. Oispa se vielä duunaamassa maailman parasta kääretorttua. Kirjotin skidinä aineen missä sanoin et mun mummi on mun paras frendi. Niin se olikin. Samas aineessa kerroin miten diggaan mun faijan naamasta. Semi-random. Kirjoituksen taso ei juurikaan ole muuttunut. 

Samaistun tähän olotilaan.

Kiitos muuten kommenteista. En oo vastannut niihin koska en oo yhtään sinut tän homman kanssa ja koko blogihomma on mulle suuri mysteeri edelleen. Jossain vaiheessa varmaan oon interaktiivisempi. Arvostan tosi paljon kaikkia kommentteja anyway, kiva huomata et mul on saatanan fiksuja lukijoita. Ootte makeita! Mä oon ihan neitsyt tän blogijutun kanssa, antakaa mulle aikaa. Jengi valitti et mua ei löydy jostain blogilistalta. Mikä vittu se on? Nää on niitä juttuja mitkä on varmaan kaikille bloggaajille ihan itsestäänselvyyksiä mut mä oon ku luolamies jolle on sanottu et käy hakee teksti-tv:ltä yön NHL-tulokset. Ihan kujalla. Pinja lupas jeesaa mua. Mut se on ollu taas jossain ryyppäämässä. 

Kattelin tässä vähän mitä kaikkee tänne on tullu kirjoteltua. Allekirjotan kyl kaiken edelleen. Tosi miehekästä kamaa. Oon alfa-uros. 

Mä en todellakaan kumminkaan haluu antaa itestäni kuvaa et oisin joku halinalle joka ampuu sydämillä jengii feissiin niin kauan et niilt tulee sateenkaaria perseestä. Ehkä mun pitää vähän tasapainottaa tätä blogiakin ja kirjottaa muutama postaus sikailusta. Katotaan. Eilen olin tosin hyvinkin sivistynyt ja joviaali seuramies. Vanhainkotiin ei siinä mielessä jäänyt kovinkaan erikoisia sankaritarinoita. Tos on tulos muutama poikien ilta. Katotaan kehtaaks niistä ees kirjottaa. Anyways, kuhan koitan tääl blogis levittää hyvää mieltä ja ehkä sitä et jengi tiedostais et se vitun negatiivisuus vaan lietsoo lisää paskaa. Koht tulee ne pahimmat pimeet ja kylmät ajat, koitetaan et tääl paistais aina aurinko. 

Nyt lähen krapulapizzalle ja ottamaan selvää, kenet rakas ystäväni Jerry on eilen huijannut mukaansa. Ens vkolla taas jotain vähän fiksumpaa, pusuja kaikille!

Easy like sunday morning. Not.