MUUTOKSEN TUULET

Nykyihminen tuhlaa aikaa ihan uskomattoman paljon kaikkeen paskaan. Itekin istun tosi usein ja näprään kännykkää vaikka ympärillä tapahtuis mitä. Siitä on tullu enemmän tapa kuin että vaan oikeesti kattoisin sieltä jotain. Hassua et tuntuu et jos ei kokoajan tsiigaa mitä somessa tapahtuu, jotain menee ohi. Samalla koko oikea elämä menee ohi.

Tavallaan mä tuun tässä vähän some-kaapista, koska mä en oo aikasemmin pitänyt sitä niin suurena ongelmana. Mä oon aina sääliny ihmisiä joiden on pakko istua nenä kiinni kännykässä kokoajan. Säälin niitä niin kauan kunnes huomasin olevani yksi heistä. On mulla toisaalta paljon muitakin huonoja tapoja, mut ehkä tää on niistä sellanen, mille ees voin esittää haluavani tehdä jotain. 

Tosiasia on, että joka aamu kun sä heräät, sä oot eri ihminen kuin edellisenä päivänä. Kaikki on omasta asenteesta kiinni. Joka päivästä tarttuu mukaan jotain uutta, joka pistää ajattelemaan asioita hieman eri kantilta. Muutos voi olla jotain mitä ei edes ajattele, mutta se on aina siellä. Ehkä vanhenemisessa onkin kyse siitä, miten kasvaa ihmisenä ja osaa arvostaa kaikkia niitä muutoksia. Mä oon eri ihminen kun se joka viime talvena alkoi kirjottaa tätä blogia. Ja se on pelkästään hyvä juttu. Siihen on vaikuttaneet lukuisat pikku-jutut ja vähän isommatkin. Ne huomaa sitten vasta kun tajuaa että sen yhen jutun takia mä oon nykyään tällanen. Se on jotenkin kaunista. 

Mun rakkaalla ihmisellä on ollut lähiaikoina vähän vaikeata. Sitä on ollut vaikeeta seurata vierestä. Tiedän kokemuksesta että siinä masennuksen aallonpohjalla mikään, mitä joku toinen sanoo ei oikeastaan tunnu vaikuttavan millään tavalla. Ehkä sitä jälkikäteen silti arvostaa. Niin mä ainakin haluaisin itseäni kohdeltavan. Hyvä ystävyyssuhde on siinä mielessä vähän kuin avioliitto, toisen rinnalla pysytään ylä- sekä alamäissä. Tasaisuus tappaa. Mä ainakin tarviin nousuja ja laskuja että tunnen eläväni. Tää sama ihminen myös usein huomauttaa mua siitä miten kiinni välillä olen kännykässä kun meillä on yhteistä aikaa. Ehkä mä sen takia kirjoitankin tätä. Se pieni huomautus siis on muuttanut jo nyt mun elämää ainakin siinä määrin että tiedostan asian. Tiedostaminen on muutoksen ensimmäinen vaihe. Sen jälkeen voi itse päättää miten asioiden kanssa toimii.

Kasvamista on myös huomata, että ikuinen pikkupoika ehkä ekaa kertaa elämässään nauttii siitä että kokoajan on kiire. Ja se että se kiire johtuu duuniasioista on jotain mulle kohtalaisen ennenkuulumatonta. Mutta palkitsevaa. Pitkästä aikaa mä nautin mun duuneista. Tää on hyvää kiirettä. Mä tunnen itseni tärkeeks. Ja kerrankin mä voin sanoa et mä oon hyvä siinä mitä mä teen. Ei edes tunnu että olis duunissa. Ja eikö se loppupeleissä ole se mihin pitää pyrkiä? Ainakin se on yks asia mikä muuttaa elämänlaatua parempaan suuntaan. Se että raahautuu päivästä toiseen duuneihin, jotka vituttaa jo edellisenä päivänä valmiiksi, on todella kuluttavaa. Nyt sen tunteen puuttumista osaa arvostaa, ja tuntuukin että vaikka mulla ei koskaan ole ollut näin kova kiire, aikaa riittää enemmän kaikkeen muuhunkin. Aikaa itelleni ja niille joita rakastan. 

Älä pelkää muutosta, kaikki mitä tapahtuu, tapahtuu yleensä jostain syystä. Jos sun elämä on paskaa se johtuu pitkälti siitä, että sun asenne on väärä. Kliseisesti vois sanoa että jokaisesta pilvestä löytyy se hopeareunus, jos haluaa. Ohjaa sun elämä sinne mihin haluat, ja luota ittees. Kukaan ei voi tulla sanomaan sulle kuka, tai mitä sun pitäis olla. Uskalla olla oma ittes ja ole erilainen jos siltä tuntuu. Maailmaan mahtuu jo ihan tarpeeks samaan muottiin valettuja työläismuurahaisia, ja se jos jokin on elämän tuhlausta. Jos sulla ei ole mahdollisuutta poistua oravanpyörästä, tee siitä edes sellaista että voit tsiigata itteäs peilistä. Kaikkia ei tarvitse miellyttää. Kun sä olet sinut ittes kanssa ja onnellinen sä teet sitä myös ympärilles. Jos kaikki tekis niin, tää maailma ois paljon parempi paikka. 

Ota riskejä, tee tyhmyyksiä, älä pelkää vastoinkäymisiä koska ne tekee susta vahvemman ja vie sua oikeeseen suuntaan, jos vaan otat oikean asenteen. Eilisellä ei ole mitään väliä tai huomisella. Jos sä oot onnellinen tänään, sä voit olla sitä aina. 

Hyvää kesää kaikille!