Miten toi salilla käyminen on niin työlästä aina?
Välillä sitä siirtää ihan absurdeihin syihin vedoten. Tekosyidenkin keksiminen on ihan Einstein-luokan neroutta välillä. Yks suurin valhe on "Meen sit illalla". Hahaha, aika hiljasta. Mulle se on ainakin aamu tai ei mitään. Illallahan voi vaikka pelaa Fifaa tai rakastella.
Tänään olin pitkästä aikaa menos gymille kun nyt satuin herää aikasin. Mut sit tajusin et mun kuukauskorttihan meni kaks päivää sit vanhaks. 30 päivän aikana kävin 2 kertaa salilla. 2 KERTAA. Hinta-laatusuhde aika kohallaan. Hyvä meininki. Oli kiire.
Gymillä käymisestä tulee kyl helvetin hyvä fiilis. Ja sit kun on vähän aikaa käynyt, niin sitä alkaa jopa odottaa. Mut se edellyttäis sitä käymistä. Ja sinne lähteminen on ehkä viel enemmän perseestä kun siellä oleminen. Ja mun gymi on alle 100 metrin päässä. Kesäl ei voi mennä kun ulkona on liian hyvä keli ja talvella ei jaksa kun ilmasto on rikki. Talvella nyt ei jaksa tehä mitään muutakaan. En nyt jaksa ees alkaa valittamaan talvesta, jätetään se toiseen postaukseen.
Nykyajan ulkonäkökeskeisessä yhteiskunnassa toi sali nyt vaan sattuu olee pakollinen paha. Myönnän et oon sen verran pinnallinen et mulle on aika paljonkin merkitystä miltä mä näytän. Harvemmin kumminkaan kun kattoo peiliin tulee sellanen olo et "enpä kyllä muuttais mitään". Joskus kumminkin. Yleensä humalassa.
Yks hyvä tapa saada sali-inspistä on ottaa tasasin väliajoin kuvia itestään. Hieman homoa, mut mitä sitte? Siitä saa vähän perspektiiviä et mihin suuntaan ollaan menossa, ja jos näkee ne tulokset niin sekin motivoi jatkamaan.
Joskus junnumpana tuli käytyy salilla siks et olis mahdollisimman vahva ja ois isot lihakset. Okei, mä olin sillon vahvempi mut mä näytin ihan perseeltä. Niin isot painot kun ikinä pysty ja sit protskuu ja hirveetä ylensyöntii ja kauhee nestepöhö. Mimmit varmaan diggas. Tai no eihän ne diggannu. Mut sillon ehkä oli tärkeempää jos voitti jonku frendin kädenväännössä tai painissa. Ehkä tässä vanhemmiten toi saliharrastus on muotoutunut vähän heterompaan suuntaan.
Netti on niin täynnä fitnessblogeja et tän tekstin ei oo todellakaan tarkotus olla millään tapaa mikään esimerkki kenellekään. Nää nyt vaan on mun mietteitä kyseisestä aiheesta. Mun treeni menee yleensä silleen et lähen salille sit kun oikeesti alkaa vituttaa se peilikuva ja käyn siel niin kauan et se ei enää vituta. Aika yksinkertaista loppupeleissä. Ja täält ei oo tulossa mitään safkaus vinkkejäkään. Mä syön mitä haluun ja oon mieluummin onnellinen. Niinku kaikessa elämässä, kantsii tehä niinkuin itestä tuntuu hyvältä. Mul on onneks aika hyvät geenit ja mun pitää sekottaa mun aineenvaihdunta aika totaalisesti et mä lihon. Sekin on joskus kyl onnistunut. Mut jos sä pystyt elää sen kanssa et nukahdat joka ilta pizza sylissä, niin anna mennä. Jos sua ei vituta joka aamu punnita vaa'alle linnunsiemeniä aamupalaks ni anna mennä. En tuomitse kumpaakaan. Mä rakastan pizzaa ja oon aika pahasti koukussa auringonkukansiemeniin.
Mut kaikista fitnessblogeista eroten mä nyt sanon et salilla käyminen on ihan perseestä. Vaik se onkin tavallaan siistiä niin jos mä saisin pillerin millä saisin muovata sellasen kropan ku haluun, mä en varmaan enää koskaan menis salille. Maailmassa on kumminkin aika paljon liikuntaa mikä on ihan oikeesti siistiä. Ja liikkuminen kannattaa aina, se on ihan henkisenkin hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä. Tsemii kaikille jotka tuskailee huomisaamuna odottavan salin kanssa. Mä en varmaan muuten mee.
Mielenkiintosta luettavaa nää sun postaukset :)! Jatka samaan malliin!
VastaaPoista