AJATUSTEN PERSONAL TRAINER

Mä en oo aikasemmin kirjottanut tästä koska mä kelasin et se ois jotenkin henkilökohtaista, mut täs kun on avannut itseään kaikkien edessä niin eipä tää nyt sen kummosempaa ole. Mä oon täs jonkun aikaa käyny terapiassa. Se on aika mielenkiintosta. Ja tavallaan tää skrivaaminen ajaa vähän samaa asiaa. Oikeestaan tällä hetkellä mulla ei edes ole erityisempää syytä käydä terapiassa. Ironisinta tässä on se et sillon kun joskus ehkä oli, en käyny. Mut niistäkin selvittiin.

Mä käyn ehkä terapiassa sen takia et mä haluun saada itestäni kaiken potentiaalin irti. Haastaa ajattelemaan asioista ja tilanteista eri tavalla ja löytää niihin uusia ratkaisuja. No, sehän terapian idea periaatteessa onkin. Eli pointsit mulle tästä itsestäänselvyydestä. Mut on siitä ollu ihan konkreettista apuakin, joutunut miettimään asioita mihin ei koskaan oikeastaan oo joutunut, tai halunnut kiinnittää huomiota. Ja välil on jopa löytynyt yllättäviä solmuja ja asiayhteyksiä ihan oudoista jutuista mitä ei oo koskaan tullu kelattua. Eli oon kyl ollu tyytyväinen. Salilla mä en taas täl hetkellä jaksa käydä mut mä voin treenaa mun aivoihin sixpackin. 

Mä mietin et miten se sit loppupeleissä on vaikuttanut muhun et oon käynyt siellä? 

Ehkä täs on vähän sama kun luin noita vanhoja tekstejä, et se kehitys on tullut ihan huomaamatta. Asioiden kelaaminen on muutenkin siistiä. Ja tosta on tullu messiin sellasta avarakatseisuutta ja jollain tavalla kykyä antaa itelle anteeks ne omat mokat. Ne on kumminkin aina opettanut jotain. Mua jopa kiinnostais ite tehä tollasta duunia. Aivot, muistot ja ajatukset ja niiden yhteisvaikutus siihen millanen kokemus tää elämä on, on helvetin mielenkiintonen aihe. Voisin puhua siitä viinilasin ääressä tuntikausia. Toisaalta voisin puhua 80-luvun saksalaisesta aikuisviihteestä ihan yhtä antaumuksella, mut ne on sit eri bileet.   

En nyt jaksa kauheesti lähteä tässä avautumaan siitä, miten vaikea suomessa on saada apua ongelmiin ja miten iso se kynnys monille on sitä hakea. Koko terapiahomman päällä leijailee sellanen sosiaalinen stigma, et jengi kokee olevansa jotenkin huonompia, jos joutuu hakemaan apua. Eikä se edes ole mitään joutumista, sinne päästään. Se on hieno asia. Niinku sanoin, mä en oo oikea ihminen puhumaan kyseisestä aiheesta, mulle tää on vähän niinkuin harrastus. Eikä edes harrastus, se on liian epäkiitollinen ilmaus. Periaatteessa oon itse itseni koe-eläimenä. Tulokset on ollu vähintäänkin mielenkiintoisia, ja matka on ollut tähän mennessä jännä.

Toivottavasti ei kuulosta et väheksyisin terapiaa millään lailla, en todellakaan. Musta se on uskomattoman hieno asia, joka pitäis saada helpommin kaikkien sitä tarvitsevien ulottuville. Suomessa käytetään jumalaton määrä resursseja ongelmien jälkihoitoon ja asioihin reagoidaan vasta sitten, kun taas joku yksinäinen otus on ampunut luokkakaverinsa masennuspäissään. Ongelmat vois olla hoidettavissa jo paljon aikasemmassa vaiheessa. Me nyt vaan asutaan maassa, joka on asuinkelvoton 8kk vuodesta. Ajatuskin siitä on tottakai masentava. Se ei tuu muuttuu koskaan, mut ne toimintatavat voi muuttaa. On vitun naurettavaa että kunnon terapia on käytännössä mahdollista vaan niille, joilla on pankkitilillä piuhaa sen verran et se onnistuu. Eikä mullakaan ole, mut mua on jeesattu siinä asiassa. Olen kiitollisena ottanut avun vastaan. Netti on pullollaan asiaa aiheesta, joten ehkä jätän tän fiksummille. Tässä nyt vaan mun mietteitä. 

Loppukaneettina, mulle terapia on antanut todella paljon. Se tunnin istunto on sellanen hetki, mis voi olla oma itsensä ja sanoa kaiken mitä mieleen juolahtaa, ilman et pitää miettiä mitä toinen siitä ajattelee. Okei, näin sen pitäis toimia normaalielämässäkin, mut todellisuus on se, että ainakaan tää psyko-fyysis-sosiaalinen olento joka tottelee nimeä Olli Martela ei aina siihen pysty, vaikka haluaisikin. Terapiana voi tietysti toimia se edellämainittu saksalainen pornokin, jopa joskus paremminkin. Mut tällä hetkellä mä haluan ruokkia sitä päätä jolla ajattelen. Se toinen on sitten aihe ihan toiseen postaukseen. Onkohan jotain pornoterapiaa? Frendi kyseli..

Tätä kirjoittaessa soi: