Mä puhuin eilen pitkään erään ihmisolennon kanssa siitä, miten sillä on tapana tuomita ihmiset ulkonäön perusteella johonkin muottiin. Jopa dumata jengiä ilman et antaa niille edes mahdollisuutta. Ennakkoluulot ja ihmisten kategorisoiminen ilman et antaa mahdollisuuden on ihan perseestä. Mä tein ennen ihan samaa. Sit kun tarpeeks monta kertaa tavatessani jonkun ihmisen ja sen ollessa jotain ihan muuta kun olin kelannut, lopetin kokonaan ihmisten kategorisoimisen. Kaikilla on omat hyvät ja huonot puolensa, haaveet ja pelkonsa. Ihan samanlaisia me ollaan kaikki loppupeleissä. Tuodaan vaan itteämme esille eri tavalla. Sekään ei oo musta huono juttu. Lähtökohtasesti jos ihmisissä ärsyttää joku asia, sä peilaat jotain sun omaa heikoutta niiden käytöksessä.
En oo koskaan tavannu ihmistä, josta en ois löytänyt mitään hyvää sanottavaa. Joistain ihmisistä oisin joskus toivonut, etten ois löytänyt mitään hyvää, mut kaikista sitä vaan löytyy.
"Sä pidät mua varmaan ihan hulluna/urpona/outona." Miten moni on kuullu ton lauseen jonku suusta? Mä kuulen sitä ainakin jatkuvasti. Miks? Mitä sitte? Sehän on hyvä asia. Sä oot sillon erilainen, sä saat sillä mun mielenkiinnon. Mä oon myös hullu, urpo ja outo. Useimmat meistä on ja se on ihan normaalia. Sehän siinä on hauskinta. Kuka saa päättää mikä edes on outoa tai hullua? Jos se on susta normaalia, sillon se on, ei sitä tarvii pyytää anteeks. Jos se ei kelpaa mulle, ongelma on mussa, ei sussa.
Toimiihan se toistekin päin, mäkin saan aika paljon ennakkoluuloja osakseni. Mä epäilen et jos mul ei olis kuvaa täällä, jengi saattais kuvitella mut aika eri näköseks. Vastaavasti jos mun kanssa ei puhu, mielikuva saattaa olla aika eri.
Mul on aika paljon frendejä, jotka syystä tai toisesta on paljon julkisuudessa, ja se määrä paskaa mitä ne saa ihmisiltä, joita ne ei ikinä ole tavannu on ihan käsittämätöntä. Mikä meitä suomalaisia vaivaa? Miks on niin paha olla et muillakin pitää olla? Meiän tarkotus täällä pallolla on 100% täysin päinvastanen. Se viesti ilmeisesti hävis ennenku se ehti tulla tänne pakastimen pimeimpään nurkkaan. Varsinkin sellanen anonyymi disautus netissä mitä ihmiset harrastaa, jengi puhuu kun ne tuntis henkilökohtasesti sen kohteen ja kehittelee päässään teorioita ja toimintamalleja miten "ihan salettiin" kyseinen henkilö toimis, perustamatta sitä mihinkään muuhun kun omaan mielipiteeseen. Sen jälkeen sosiaalisen median lumipalloefekti tekee kyseisestä mielipiteestä yleisesti hyväksytyn ja herra tai neiti nettikiusaajan egoa on taas hieman pönkitetty. Pahimmassa tapauksessa ne samat negatiivisuuden airueet hinkuu mahdollisuuden avautuessa kuitenkin yhteiskuvaa tai yläfemmaa kyseisiltä disautuksen kohteilta. Siitä kaikesta voi sitten vanhainkodissa olla ylpeä.
Meil oli pitkästä aikaa keikka vkonloppuna. Järjestäen ne ihmiset jotka oli ekaa kertaa kattomassa meitä, tuli keikan jälkeen sanomaan miten positiivisesti ne oli yllättynyt miten hyviä me oltiin. Mitä vittua ne sit odotti? Tuskin mä täällä blogissa mainostaisin meiän keikkaa jos mul ois epäilys et se ois jonkun mielestä paska. Ja jokaisen, jolla on bändi, pitäis pitää sitä omaa bändiä maailman parhaana. Mitä järkeä siinä muuten olis? Se, että sitä pitää maailman parhaana ja et siitä tekee maailman parhaan, on sit kaks eri juttua. Mä ainakin pystyn ylpeänä seisomaan kaiken takana mitä me ollaan musiikillisesti saavutettu ja tehty. Se riittää toistaseks. Ja onhan se tietty ihan normaaliakin et ei oo mitään odotuksia kun menee random keikalle. Mut se suomalaispiirre, et aina pelätään pahinta ja sit ollaan ihmeissään kun ei tarviikaan myötähäpeissään nyökkäillä mukana on jotain mitä mä mielellään karsisin kokonaan pois tästä yhtälöstä. Mä ainakin meen keikoille odottaen sitä kokemusta, kaikesta saa aina jotain irti. Vaik se keikka ois paska, sil basistil voi olla sellaset viikset kun mäkin haluisin, plussan puolella ollaan jo siinä vaiheessa. Ennakkoluulot on niin turhia.
Moi mä oon Olli, mä oon välillä urpo, aika outo ja todennäkösesti jonkun mielestä hullu. Mä oon vitun siisti tyyppi. Mä laulan mun mielestä maailman parhaassa bändissä ja jos sä kunnioitat mua, mä kunnioitan sua. Simple.
"Who are you? Are in touch with all of your darkest fantasies? Have you created a life for yourself, where you can experience them? I have. I am fucking crazy. But I am free."
VastaaPoistaoikein mukava.
VastaaPoistaMä tein nuorempana omat johtopäätökseni eräästä ihmisestä, mutta kun tutustuin häneen, meistä tuli parhaita ystäviä. Niinkin kliseistä kuin se on, ei kannata tuomita ennen kuin tuntee. Mä oon sen oppinu. :)
VastaaPoistaMä ainakin oon vähän urpo ja hullu mutta mua se ei haittaa yhtään. On siistiä olla kummallinen.